"Millitim"   Video

Millitim ghayät, qayghuluk halät, khardur nihayät, häsrät shikayät.
Millät bulghunush, tus shäkli çinish, shänidin tenish, resva ahanät.
Qay millät turmas, hiç bir oyghanmas, halini oylanmas, eghir qabahät.
Häy! nadan millät, saqaymas illät, hujuduñ zillät lärgä shahadät.
Bolduñ sän maymun, nishansis mäjnun, äkhlaqiñ mäl’un, iflas bir halät.
Hörlikni qoyup, qulluqqa uyup, shumluq qollunup, yatkä itahät.
Kötürüpsän daq, çilipsän dumbaq, yalapsän yalaq, bu bir-rizalät.
Hädisä khosh däp-vätän käñ bosh däp-kälnurghun qosh däp, qildiñ sadaqät.
Tälmürüp qakhshap, bärgänni ashap, häyvandäk yashap, eskip nijasät.
Bulghidiñ qanni, sattiñ vijdanni, qoyduñ imanni, yoq däp qiyamät.
Vätän millät däp, din üchün ghäm yäp, Ällåni äsläp, qildiñmu ta’ät.
Orap sälläñni, söräp mälläñni, burap zälläñni, izdäp ziyafät.
Gärtapsañ poshkal, yäp-yalap toymay, amin däp tinmay, qildiñ dalalät.
Kanvirtta alsañ, häm yangha salsang, ghänimät qilsang sholdur karamät.
Uyalmas räzil, himmätsiz säfil, näyrañbaz härkhil, yoluñ zalalät.
Dinni pärdä itip, imanni setip, älni aldatip, ishläp shirarät.
Yatgä qul bolup, yarimas pul bolup, qaghäz gül bolup, tapisän rahät.
Bu iñ uyalmas, päsliktin qalmas, tarikhtä bolmas, bukhil ita’ät.
Mundaq uyalmay, hiçbir oylanmay, shumluqtin qalmay, yashash habasät.
Du’ayiñ bikar, häq sändin bizar, çünki sän bedkar shumbät diyanät.
Ämdisän yashlär, ih! qapaq bashlär, äkhmäq adashlär, shäkling bir aqät.
Tarap beshiñni, yasap qeshiñni, yüz-köz qetiñni, shäkliñ nazakät.
Hämmidin burun, izdishiñ orun, sürätkäsh horun, maymun salapät.
Bir amal qilip, mängsepke yitip, özüñni setip, tapting sahät.
Vätänni soghat, qilsañ yoq uyat, alsañ mukafat, khäyri sahavät.
Özüñni insan diginiñ yalghan, çünki yoqalghan, sändin äsalät.
Insan bolmay qoy, häyvan bolup toy, qilmay böläk öy, bolmas khijalät.
Yoqal kün körmey, bulghunup yürmäy, shumdävran sürmäy, ih, nijis kasapät.
Yashimayla qal, dunyadin yoqal, tarikhtin soqal, yashash nihajät.
Mundak tiriglik, sesiq çiriklik, iplas yiriklik, jäzmän halakät.
Bolmastin särsan, dunyadin chapsan, yoqalsañ asan, tartmay malamät.
Sänlärdä inaq, mihri-ishtiyaq, birlik-ittipak, yoqap nahayät.
Häq yoligha khilap, täprikge ikhtilap, kazzap-mikrilap, türli adavät.
Çikidin tashqan, heddidin ashqan, shum nijislik basqan, bäkhitsiz halät.
Ornashqan üchün yishilmäs tügün, bolghach tün vä kün, balayi-apät.
Buhalni oylap, çidalmay qaynap, zarlinip qahshap, qiynaldim ghayät.
Likin äslisäm, oylap sözlisäm, ümüt közlisäm, kilur bisharät.
Dimäk millet aq, köz achsaq patraq, iqbali parlaq, bäkhti sa’adät.
Millätkä päslär, vijdansiz nijislär, hamaqät mäslär, bolmas kapalät.
Ih, äziz millät, bizdiki illät, barliq muzällät, därdi asarät.
Millitim oyghan, kötür bashing irghan, sini kharqilghan, zorluk siyasät.
Bu shumluq shorluq, basqunchi zorluq, vähshi qanhorluq, kältürgän halät.
Üstingdin basqan, çikidin tashqan, häddidin ashqan, balayi apät.
Emdi oyghunup, tirän oylunup, himmät qollunup, qilsañ jasarät.
Yoqolur kharliq, mähkum yasharliq, qulluq häm zarliq, qalmas shol saät.
Millitim çaqqan, köräshkä atlan, qollunup vijdan, ghäyrät shajaät.
Zor qural vijdan, häqqani jävlan, kirek ämäs äl’an, sün’i tigh alät.
Qurtul kharliqtin, qulluq zarliqtin, japakarliqtin, qozghal qil gharät.
Qulluqtin bosha, hör-ärkin yasha, sholdur käñ tasha, rahät paraghät.
Sän shanli millät, pak qanli millät, imanli millät, äsliñ nijabät.
Tarikhiñ ulugh, Turani urugh, iqbaliñ qutlugh, näsliñ salapät.
Sän üchün mäzlum, kharizar mähkum, hoquqtin mährum, yetish jinayät.
Millitim här’an, bolghin qahriman, hiç çagh-hiç zaman, bolma jababät.
Qorqanjaq kishi, ong kälmäs ishi, qayghuluq bashi, dili jararät.
Yüräksiz adam, da’im därt-äläm, häsrät-qayghu, ghämlärgä halavät.
Vijdanliq insan, yüreklik haman, qorqmay härqaçan, qilur riqabät.
Yatkä bash ägmäs, härgüz birilmäs, aldamgha könmäs, bolmas hamaqät.
Bolmas yalaqçi, tätür dumbaqçi, yalghan suvaqçi, päskäsh namaqät.
Qarar äsligä, baqar näslige, qilmas väslige, qarshi sanayät.
Näslidin tanmas, shänidin yanmas, härgüz bulghanmas, saqlar rijaät.
Ali insanghä, pak vijdanghä, qilalmas anghä, shumluq sarayät.
Vijdan arliqtin, qulluq zarliqtin, türli kharliqtin, bolur biraät.
Ovçigä tayghan bolush iñ yaman, bushumluq haman, eghir nijaät.
Ih, äziz millät, qollanghin himmät, basqil hörriyät üçün musapät.
Qulluq bäkmu ar, qulluq shärämsar, qulluqqa hushyar ilmas qarabät.
Qulluq jayilliq, qulluq ghapilliq, qulluq konuluq, qulluq atalät.
Qulluq çirkinlik, qulluq miskinlik, bitmäs ghämkinlik, qälbi qasarät.
Qulluq qattighlik, qulluq aççighlik, u här aludighliq, ing iplas halat.
Qulluq mäzlumluq, qulluq mähkumluq, qulluq mährumluq, qulluq shakavät.
Qulluq bihutluq, qulluq mähbusluq, qulluq mäyusluq, qulluq palakät.
Qulluq mäl’unluq, qulluq mäjnunluq, qulluq mähzunluq, qulluq ghabarät.
Qulluq äsirlik, qulluq häqirlik, qulluq dagh-kirlik, qulluq hisasät.
Qulluq dil körluq , üstidin zorluq, asti shum shorluq, tili kalalät.
Qulluq aqsaqliq, qulluq çolaqliq, äybi tolaghliq, hiç yoq kamalät
Qulluq izilish, qulluq däpsinish, qulluq yenjilish, qulluk kharabät.
Qulluq räzillik, qulluq sifilliq, yoktur isillik, yoktur sharabät.
Qulluq nadanliq, qulluq ziyanliq, qulluq yamanliq, qulluq adavät.
Qulluq osalliq, qulluq qopalliq, türli vaballiq, türli malamät.
Qulluq boshañliq galvang qashañlik, mätu sarañliq, yoqtur aqamät.
Qulluq iplasliq, soräm palasliq, sessiq-shum, pak bolmas natapät.
Qulluq bäk zarliq, namus vä arliq, anvah kharliqlärdin ibarät.
Härqandaq millät, mähkumluq muddät, yüzlängän zillät, basqay palakät.
Millätkä zarliq, mäzlumluq kharliq, ärkinsiz tarliq, qattiq haqarät.
Baghlaqta yatmish, kharliqqa patmish, izilipkitish häyvangha adät.
Qul bolup yashash, bärsä yäp ashash, tälmürüp qakhshash, iñ päs iradät.
Qulluqqa könüsh, mähkum kün körüsh, tarihtin öchüsh üchün dalalät.
Qay millät äsir, shol millät häqir, hayati eghir, hali hisarät.
Qul bolmay pütün, hör yashash üçün, yatmay tün vä kün, kiräk maharät.
Yäni oyghunup, qalqip irghinip, qizghin qollitip, türli jaladät.
Yitish nishangha, azatliq shangha, budur insangha, häqqani rayät.
Märdanä bolush, häqqani bolush, vijdani bolush, insani ghayät.
Shäräplik süpät, ali täbi’ät, insani khislät, insap adalät.
Bu ulugh nishan, hörlüktä haman, bolur namayän, iniq sarajät.
Hörlük zor nimät, ulugh ghänimät, millätkä hörmät, izzät mahabät.
Hörlük istiqlal, parlaq istiqbal, zor bäkhit ikhbal, lärgä isharät.
Hörlük pak yashash, minnätsiz ashash, khorluqni tusash, üçün vakalät.
Hörlük zor nishan, hörlük alishan, hörlük iñ obdan, milli hapazät,
Hörlük shäräplik, hörlük erizlik, hörlük zäräplik, hörlük litaghät.
Hörlük ulughluq, bähti tolughluq, köñli yorughluq, rast qäddi qamäd.
Hörlük gövhärlik, türli jävhärlik, qimmät äsärlik, bitmäs hazanät.
Hörlük ali hal, hörlük rohibal, bahargä misal, shokhluq taravät.
Hörlük bälänlik, hörlük khursänlik, hörlük dili nurluq, hörlük halavet.
Hörlük bidarlik, hörlük dildarlik, hörlük hushyarliq, hörlük parasät.
Hörlük helimliq, hörlük kerimlik, hörlük yeqimliq, hörlük samahät.
Hörlük illighliq, hörlük silighliq, obdan qilighliq, shükri qana’ät.
Hörlük pasaät, hörlük balaghät, hörlük zakavet, hörlük khazakät.
Hörlük tilisaq, hörlük dili aq, hörlük khush äkhlaq, hörlük matanät.
Hörlük härqaçan, insani vijdan, buni uqmighan, ghäplät jahalät.
Hör ärkin yashash, qulluqtin boshash, qandaq millätdash, üçün layaqät.
Hörlük ali bagh, çinari yapraq, köngüllük häryagh, ajayip rahät.
Hör bolmay pütün, dildiki tügün, yishilmäs hiçkün, öçmäs hararät.
Hör ärkin azat, yashash bizgä zad, qähriman äjdad, lärdin varasät.
Vätängä khizmät, millätkä räkhmät, hörlükke himmät, qärzu amanät.
Vätänni setish, qanni bulghutish, shumluqta yetish, iñ zor khiyanät.
Vätängä köyüsh, millätni söyüsh, shu yolda ölüsh shanliq sharabät.
Ih, vätändashlär milli qandashlär, härbir dindashlär, mäqbul riyazät.
Vätänni saqlash, millätni yaqlash, yüzini aqlash ulugh ibadät.
Millitim azat, vätinim abat, barçä dillär shad, digän bisharät.
Qay zaman yañrar, yär yüzi añlar, täbrikläp dañlar, äyläp ziyarät.
Toshar khushalliq, tüger malalliq, kitär vaballiq, bolur khosh halät.
Bu halde millät mustäqil dövlät, körüp biminnet, yashar salamät.
Shol çagh bu vätän, gülzarliq çimän, milli änjimän, güllär davamät.
Zor täräqqiyat, güzäl islahat, türli käshpiyat, qaynar sanaät.
Kiräk härbarä, tädbir vä çarä, härkhil idarät, härbir vazarät.
Qurulghan haman, härbir zor organ, här türli mäydan, härbir nazarät.
Sholçagh tokhtimay, harmay çarçimay, ishläydu qalmay, härbir jamaät.
Çünki öz dövlät, lizzetlik nihmät, härqandaq millät, üçün zor rahät.
Çünki här millät, qursa özdövlät, bitmäs zor nihmät, bitmäs halavet.
Türüktur vätän, bay güzäl çimän, här türli madän, här khil ziraät.
Baghi bostanlär, taghu mäydanlär, därya ormanlär, häybät sayahät.
Çarva häyvanat, härkhil bina tat, türli mähsulat, häddidin ziyadät.
Qançi täbirläp, makhtap täsvirläp, yazsa bir birläp, bitmäs ravayät.
Qisqisi millät, ärkin hörriyät, bolup özdävlät, qurghanlam saät.
Bolghay, gül haman, dili shadaman, qalmas hiç ärman, häsrät-nadamät.
Oyghan millitim, oylan millitim, qollan millitim, himmät jaladät.
Oyghunup hushyar, bulup pidakar, vätänni härbarä qilghil himayät.
Bolur shol zaman, müshkülüñ asan, qilghusi haman, sini hapazät.
Häqqani küräsh, insani küräsh, vijdani küräsh, qur’ ani ayät.
Vätänge pida, milletkä ada, bolghangha khuda qilur inayät.
Amin! amin! rabil alämin! qilghil pat yeqin du’a ijabät.
Ya Rab! Ya Kärim! Rakhmanir Rahim! män muzättärlärdin, boldum bitaqät.
Ya Rab! mini pat, zindandin nijat äyläp hör hayat, qilghil inayät.
Yoq sändin böläk, män üçün yöläk, sändin zor tiläk, äl isti anät.
Qil maña räkhmät afi-mäghfirät, äyläp, märhämät, tövpiq hidayät.

                                                                  
                                                                                          Abdul Eziz Mekhsum